Väinölän lakkautus = 200 oppilaan siirtyminen muihin kouluihin

Tämä tiedote on laadittu ja lähetetty mm. valtuutetuille toukokuussa 2014. Tekstin ovat laatineet Käpylän peruskoulun aktiivit vanhemmat. Se ei ole vanhempainyhdistyksen tai johtokunnan virallinen vastaus mihinkään kysymykseen.

Käpylän alueen koulutilannehan olisi helppo ratkaista, jos Väinölän rakennuksesta luopuminen olisi vastaus säästötavoitteisiin. Valitettavasti näin ei ole. Väinölästä luopuminen johtaisi kokonaistilanteeseen, jossa säästöjä ei synny.

YHTEENVETO

Yhtenäiskoulun tukihenkilöiden eli Pro Ynk-liikkeen ehdotus Väinölän rakennuksesta luopumiseksi on sangen kunnioitettava pyrkimys löytää Käpylän alueelta opetustoimen säästöjä, jotka vastaavat lähitulevaisuuden tavoitteita.

Valitettavasti sen lähtökohdat ovat virheellisiä, ja tämä vinouttaa koko ehdotuksen.

Käpylän peruskoulun oppilaat eivät mahdu kolmen rakennuksen sijasta kahteen. Siitä huolimatta Käpylän peruskouluun mahtuisi kaikki Yhtenäiskoulun oppilaat. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta johtuu siitä, että perusopetus ei tapahdu neliömäärissä vaan aidosti olemassa olevissa tiloissa. Oppitunteja ei voi pitää käytävillä, vaikka ne olisivat kuinka leveitä, eikä teknisen työn tunteja saa pitää kenenkään autotallissa, vaikka se kuulostaisikin kivalta.

Jos Väinölän rakennuksesta luovutaan, Käpylän peruskoulusta kymmenen opetusryhmää (220 oppilasta) jää tilojen ulkopuolelle. Looginen johtopäätös olisi ehdottaa heidän sijoittamistaan Yhtenäiskouluun. Tämän jälkeen alueella sijaitsisi kaksi keskikokoista koulua puolen kilometrin päässä toisistaan. Säästöt vuodelle 2015 jäävät syntymättä – eikä niitä synny myöskään sen jälkeen. Kaikki säästötoimenpiteet kohdistettaisiin perusopetukseen itseensä – lasten päivittäiseen arkeen ja henkisen pääoman kertymiseen.

VÄINÖLÄN RAKENNUS

Käpylän peruskoulu toimii tällä hetkellä kolmessa vierekkäisessä rakennuksessa, jonka lisäksi Sofianlehdossa on vaikeavammaisia oppilaita. Kolme keskeistä rakennusta, joiden nimet ovat Untamo, Väinölä ja Hykkylä, muodostavan toimivan, joustavan kokonaisuuden ja yhteisen piha-alueen. Kussakin rakennuksessa opiskelee alle kolmesataa oppilasta; toiminta ei ole lähelläkään kauhukuvien mammuttikouluja.

Vaikka Käpylän peruskoulun oppilaat eivät mahdu kahteen rakennukseen kolmen sijasta, Yhtenäiskoulun oppilaat mahtuisivat kaikki Käpylän peruskouluun. Tämä johtuu paitsi rakennusten luonteesta myös siitä, että perusopetus sisältää luokkahuoneopiskelun lisäksi ruokailua, voimistelua, teknistä työtä.. Pelkkiin neliöihin nojaaminen ei valitettavasti valota kokonaistilannetta millään lailla.

Väinölän suuret neliömäärät oppilasta kohden syntyvät sekä uudesta laskentamallista (koulussamme on hyvinkin erilaisia erityisoppilaita, joista osa tarvitsee esimerkiksi tilan, jonne voi vetäytyä avustajan kanssa rauhoittumaan riehumisen jälkeen) että kunnianarvoisen talovanhuksen sangen suurista luokkahuoneista ja leveistä käytävistä. Vuonna 1928 rakennettu Väinölä suunnattu 40 oppilaan luokille, joita nykypäivänä ei enää ole.

Seuraava erittely perustuu ensi lukuvuoden 2014-2015 suunnitteluun:

Untamossa on luokkahuoneita 11, nämä kaikki ovat alakoulun opetusryhmien kotiluokkia.

Hykkylässä on luokkahuoneita 13, joista 10 on yläkoulun luokkien käytössä (määrä syntyy 7-10-luokkalaisten aineenopetuksesta) ja kolme alaluokkien kotiluokkina.

Väinölässä on luokkahuoneita 15, joista 7 alakoulun kotiluokkina ja 3 yläkoulun aineenopetuksessa täynnä.

Lisäksi rakennuksissa sijaitsee ruokalat, liikuntasalit, teknisen työn luokat sekä muita aineopetustiloja kuten kotitalous, ATK ja musiikki sekä kirjasto. Eri aineopetusluokkia kaikissa kolmessa rakennuksessa on yhteensä 34.

Tilaväljyys sijaitsee siis Väinölässä, josta pystytään heti ottamaan käyttöön 5 kotiluokkaa. Mahdollisesti suurempien oppilasmäärien kohdalla tilankäyttöä pystytään kolmen rakennuksen kesken vielä tehostamaan ilman, että koulupäivien pituus venyisi.

Väinölän rakennuksen itäpuolen siipi on nyt sangen vähäisellä käytöllä. Siellä sijaitsee mm. pieni jumppasali, mutta juuri remontoidussa Hykkylässä on kaksi hienoa liikuntasalia, johon opettajat suuntaavat aina kuin mahdollista. Väinölän salin alapuolella on entisaikojen runsaalla mitoituksella rakennetut pukuhuoneet, joita ei tällä hetkellä voi käyttää mitenkään tehokkaasti. Lisäksi pukuhuoneiden ja jumppasalin välinen äänieritys on surkea ja estää pukuhuoneiden käyttämistä opetuksessa. Toivomme, että Väinölän täyttäessä sata vuotta 2028 sen peruskorjaus on valmistunut ja aikanaan laadukkaasti ja huolella toteutettu koulurakennus päivitetään nykypäivään kestämään vielä toiset sata vuotta.

JOS VÄINÖLÄ LAKKAUTETAAN:

Untamossa ja Hykkylässä on 24 tarpeeksi suurta luokkahuonetta, mutta luokanopetusluokkia tarvitaan yhteensä 34 (alakoulun 21 luokkaa ja yläkoulun opetukseen 13). Kymmenen opetusryhmää, 10x22 = 220 lasta, pitäisi sijoittaa jonnekin muualle kuin Käpylän peruskouluun. Tällainen ehdotus varmasti synnyttäisi hirvittävää huolta Käpylän peruskoulun vanhempien keskuudessa. Kuka oppilaat valitsisi ja millä perusteilla? Mihin he menisivät – syntyisikö pakkosijoituksia Yhtenäiskouluun, sillä lähialueen muut peruskoulut ovat täynnä? Otettaisiinko pari kokonaista ikäluokkaa vai yksi luokka joka ikäryhmästä? Entäpä erityisluokat? Kaikki vaihtoehdot tarkoittaisivat erittäin rankkaa useiden hyvin toimivien pienyhteisöjen hajalle repimistä.

Yhden suurimmista lukuisista ongelmista muodostaisi pelkkä teknisen työn tilojen vähyys Käpylän alueella. Väinölässä on nyt yksi teknisen työn luokka ja Hykkylässä toinen. Näitä käyttävät tällä hetkellä Käpylän peruskoulun oppilaiden lisäksi Yhtenäiskoulun kaikki oppilaat, siellä teknisen työn tiloja ei ole lainkaan. Väinölästä luopuminen tarkoittaisi näiden tilojen korvaamista muualta – valitettavasti lähiympäristön kouluihin (Oulunkylä, Arabia, Vallila ja ruotsinkielinen koulu) ei mahdu, joten jonnekin tulisi rakentaa teknisen työn luokka omine ilmanvaihtoineen, kuten lainsäädäntö edellyttää. Tämä ei ole ikävä kyllä pelkkä järjestelykysymys, vaan johtaisi kustannuserään, jonka lopullinen koko määräytyisi mm. sen mukaan, minne tällaisen tilan ylipäätään voisi rakentaa.

Tietysti kaikki oppilaat saadaan mahtumaan vaikka yhteen taloon, jos koulua ryhdytään käymään kahdessa tai jopa kolmessa vuorossa, kuten suurten ikäluokkien kouluaikoina. Pelkästään Hykkylään jäävän teknisen työn tila voidaan toki jakaa alueen oppilaiden kesken, mutta tällöin koulupäivät venyisivät jopa klo 18 saakka. Tätä ei voi pitää kohtuullisena Helsingin perusopetuksessa. Koko kysymys siitä, että enemmistö käpyläläisistä koululaisista muuttaa omaa koulunkäyntiään siksi, että pienemmän määrän koulunkäynti säilyy entisenlaisena, on vähintäänkin mielenkiintoinen.

SISÄLLÖN RAMPAUTTAMINEN

Helsingin kaupungin koulutuksen strategiana kuuluu neljä kielipainotusta, joista Myllypurossa on venäjää, Viikissä viroa, Meilahdessa kiinaa ja Käpylässä espanjaa. Espanjanopiskelu Käpylän peruskoulussa on ainutlaatuista koko Pohjois-Euroopassa ja tarjontaan kuuluu paitsi varhennettu A-kieli (alkaen 1. luokalta) myös kaksikielinen perusopetus kaksikielisille lapsille. Huolena on, että Väinölän lakkauttamisen myötä syntyvä raju resurssien ja tilojen karsiminen johtaa väistämättä varsinkin kaksikielisen opetuksen lakkauttamiseen. Koulumme henkilökunta on tehnyt valtavasti työtä saadakseen kieliopetuksen hyödyntämään koko koulua – jo pelkästään kansainväliset yhteistyökumppanit ovat tuoneet paljon iloa kaikille oppilaille.

Toinen painotusalueemme, luonto ja tiede, on myös suunniteltu ja rakennettu hyödyntämään koko koulua. Ison koulun hienoja puolia onkin se, että esimerkiksi painotuksissa voidaan valita, toteutetaanko opetus luokkamuotoisena vai ryhmissä. Lisäksi esim. vaikeissa elämänvaiheissa ja tilanteissa pystytään tekemään joustavia järjestelyjä. Hyvin tärkeää on sekin, että erityisoppilaat hyötyvät suuremmasta oppilasmäärästä ja pystyvät kokeilemaan tavallista koulunkäyntiä vähän kerrallaan juuri heille sopivissa pienyhteisöissä.

Kaiken kaikkiaan oppimisympäristö on todella onnistunut. Esim. Pisa-tulokset meillä ovat aina hyviä tai keskivertoa parempia. Lasten oppiminen on monelle vanhemmallekin edelleen keskeinen osa perusopetusta ja monipuoliset vaihtoehdot tärkeitä kaikille.

Oli kurja lukea Pro Ynkin ehdotuksesta epäilyjä koulussamme tapahtuvasta kahtiajaosta. Koskelan koulun lapset ovat rikastuttaneet Käpylän peruskoulua jo vuosikymmeniä ja erittäin mielellämme toivotamme heidät tervetulleiksi jatkossakin. Emme erittele ”lapset ja maahanmuuttajat” siinä missä emme erittele erityisoppilaitammekaan ja suurin osa lastemme vanhemmista arvostaa huolella rakennettua yhteistä elämäämme. Se perustuu aitoon nykypäivään kaikenlaisista ihmisistä ja antaa lapsille eväitä siihen tulevaisuuden maailmaan, jossa meitä on joka junaan ja monikulttuurisuuskin ihan jokapäiväistä arkea.

Yhteyshenkilö koskien tätä kirjoitusta: Aino Halonen, nationalfilmi ät gmail piste com