Vuosikausia jatkunut vääntö Käpylän alueen kouluista
velloo taas tuoreella aallonharjalla. Parhaillaan opetusviraston suunnitelmissa
on yhdistää Yhtenäiskoulu Käpylän peruskouluun ja muuttaa Koskelan ala-asteen
kokoa luokille 1-2 tai 1-6. Tervehdin ilolla sitä, että hankala nivelvaihe viidennellä
luokalla vihdoin poistuisi ja sekä Koskelan että Käpylän lapset saisivat
yhtenäisemmän koulupolun!
Yhtenäiskoulun lakkautusuhka näyttäytyy nyt
voimakkaana ja Pro Ynk –liike onkin valinnut strategiaksi osoittaa, että
huomattavasti järkevämpää olisi lakkauttaa heidän sijastaan meidän koulumme
Väinölän rakennus.
Väinölä ansaitsee paitsi puolestapuhujia myös
tarkempien tietojen esittelyä, sillä etenkin sosiaalisessa mediassa toistellaan
ahkerasti, että Väinölä on puolityhjä ja lähes tarpeeton. Se ei ole.
Väinölän merkitys
Käpylän peruskoulun muoto eri ikäluokille suunnatussa kolmessa
vierekkäisessä rakennuksessa on erinomaisen toimiva. Erittelyjä löytyy tämän
kirjoituksen lopusta, mutta pähkinänkuoressa Väinölästä luopumiseen liittyy vähintäänkin
vakavia ongelmia: Kaikista aineenopetuksen luokista Hykkylässä ja Untamossa pitäisi
tehdä perusluokkatiloja. Missään ei olisi enää omaa opetusta esim. ATK:lle ja
teknisen työn tiloja jäisi vain yksi luokka. Esimerkiksi Ynk käyttää Käpylän
peruskoulun teknisen työn tiloja, jota heillä itsellään ei ole lainkaan. Alueen
lapset eivät mitenkään mahdu käyttämään yhtä Hykkylässä sijaitsevaa teknistä
luokkaa, joten sellainen pitäisi rakentaa uudestaan jonnekin muualle.
Väinölässä on myös iltapäiväkerhon ryhmä ja ensi vuodesta alkaen sosiaalitoimi
on vuokrannut alueen esiopetukseen Väinölän entiset ruokalat. Heillekin pitäisi
osoittaa muuta tilaa.
Kenties näistä kaikista ongelmista selvittäisiin
vaikkapa rakentamalla alueelle jotain uutta opetustilaa, mutta valitettavasti
Väinölästä luopuminen merkitsisi ymmärrykseni mukaan kahdeksan opetusryhmän
siirtymistä Käpylän peruskoulusta jonnekin muualle (8 x 22 oppilasta = 176).
Minne heidät pitäisi siirtää? Kuka valitsisi oppilaat, joiden on jätettävä
Käpylän peruskoulu? Lakkautettaisiinko varhennettu espanja, ainutlaatuinen
oppimahdollisuus koko Pohjois-Euroopassa, vai kenties luonnontiedepainotus tai
erityisluokat? En osaa edes arvata, mihin suuntaan nämä kaikki Käpylän peruskoulun
valinneet lapset sitten joutuisivat lähtemään.
Jättikoulu ja väestöennusteet
Opetusviraston laskelmien mukaan Käpylän peruskouluun
mahtuisi maksimissaan 1300 oppilasta. Näin montaa ei edes koko alueella asu.
Kaikissa ehdotuksissa Koskelan koulu säilyy eli osa laskelman lapsista käy
koulua siellä joka tapauksessa.
Määrä perustuu siihen, että aikaisemmin yksi
erityisoppilas on merkinnyt laskennallisesti enempää kuin yhtä oppilaspaikkaa.
Kaupunki on nyt luopunut tästä laskutavasta ja se tietysti näkyy Käpylän
peruskoulussa, jossa erityisoppilaiden määrä suhteessa on suurempi kuin vaikkapa
Yhtenäiskoulussa. Käytännössä se merkitsee erittäin valitettavasti sitä, että
samankokoisella määrärahalla on hoidettava aikaisempaa useampien oppilaiden
opetus. Tämä muutos koskee koko Helsinkiä ja kaikkia helsinkiläisiä kouluja.
Totta kai se osuu kirpeimmin sinne, missä erityisoppilaita oikeasti on. Kuinka
tästä selvitään opetuksen laadusta tinkimättä? Minulla ei ole mitään hajua. On vain
vahva luottamus Helsingin opetusalan ammattilaisiin.
90-luvulla Käpylän koulussa oli 1200 oppilasta. Jos
väestöennusteet ovat hirvittävän epäonnistuneita, ja kymmenen vuoden päästä
Käpylän peruskouluun jostain pulpahtaisikin se maksimimäärä 1300 oppilasta, se
tarkoittaisi että Väinölän, Untamon ja Hykkylän rakennuksissa olisi keskimäärin
reilu 400 oppilasta kussakin. Se on edelleen vähemmän kuin monessa
helsinkiläisessä koulurakennuksessa. Mutta ei tällaisia spekulaatioita ole
kyllä realistisesti ehditty vielä pohtia ainakaan johtokunnassa! En kyllä
ihmettelisi, vaikka henkilökunta olisi tätä jo miettinyt – he ovat osoittaneet
uskomatonta joustavuutta ja toimintakykyä kaikkien näiden lähivuosien aikana alkaen
siitä, kun Käpylän ala-aste ja yläaste yhdistettiin kahdeksan vuotta sitten.
Jos kerran Käpylän peruskoulu ei ole puolityhjä, minne
sitten kaikki tulevat lapset voisivat edes mahtua? Erittäin viisaaseen tilojen
käytön tehostamiseen. Onneksi rakennukset muodostavat tiiviin yhteisen alueen, jonka
sisällä on helppo tehdä kekseliäitä ratkaisuja. Käpylän peruskouluun siis mahtuu enemmän
oppilaita, mutta ikävä kyllä yhtä kokonaista rakennusta ei voida poistaa ilman
oppilassiirtoja toisiin kouluihin ja uusien tilojen rakentamista.
Muut kouluumme kohdistuvat uhkakuvat
Pro Ynk-liike toivoo myös yhteistä
oppilaaksiottoaluetta Käpylän alueella. Tässä piilee iso ongelma. Yhteisessä
oppilaaksiottoalueessa huolehditaan ensin siitä, että pienimpiin kouluihin
riittää tulijoita. Tämä ei ole ongelma, jos ikäluokka on suuri, mutta pienemmän
ikäluokan kohdalla (joita säännöllisesti on aina tullut), Käpylän peruskoulu
jäisi ns. nuolemaan näppejään. Vähemmän oppilaita tarkoittaa vähemmän
määrärahoja, joka tarkoittaa vähemmän opetusta. Hankalimmassa tapauksessa
pikkukoulun ylläpitoa vaativaan oppilasmäärään päästään sillä, että lapsille
osoitetaan koulupaikka sellaisesta pikkukoulusta, johon vanhemmat eivät lastaan
toivo. Tässä menetetään alueen sisäinen valinnanvapaus eikä se ole millään
muotoa oikeudenmukaista. Näitä yksittäisiä päätöksiä yksittäisistä oppilaista
tekisi opetusviraston aluejohtaja, joka varmasti joutuisi sanalla sanoen hieman
hankalaan rakoon.
Yhtenäiskoulun perusajatus 12-vuotisesta koulupolusta
ekaluokasta lukioon on todella fantastinen. Ikävä kyllä se toteutuu nykyään alle
kymmenelle oppilaalle vuosittain, eli laajamittaista ideologiaa Ynk ei enää
toteuta. Ajat ovat nähtävästi muuttuneet. Monipuoliset valinnat ovat nykyään erittäin
tärkeä tapa tukea lapsen kasvua ja erilaiset oppijat yhteisessä ympäristössä
luovat ainakin Käpylän peruskoulussa vanhempien suuresti kunnioittaman aidon,
rikkaan ja todelliseen arkeen perustuvan ympäristön.
Arvostamamme valinnat
Väinölä ei ole uhan alla ensimmäistä kertaa. Viimeksi
2010 tilanne näytti pahalta. Koulumme vanhempainyhdistys kirjoitti silloin:
”Olemme valinneet Käpylän peruskoulun,
koska haluamme tarjota lapsillemme vaihtoehtoja, laadukasta opetusta ja ison
koulun resurssit. Arvostamme näitä asioita tukemaan kasvatustyötämme, ja aiomme
voimakkaasti vastustaa kaikkia Käpylän peruskoulun pienentämiseen kohdistuvia
suunnitelmia.
Yhden rakennuksen poistaminen tekisi
koulustamme tyngän, johon mahtuisi enää kaksi luokkaa ikäryhmää kohden.
Emme toivo lastemme opiskelevan koulussa, jonka vajaat resurssit eivät
riitä tyydyttämään kasvun tarpeita kohti kansainvälisyyttä, monipuolisia
taitoja, runsaiden valinnaisaineiden tuottamia onnistumisen elämyksiä ja
mahdollisuuksia painottaa yksilöllistä opinkaarta koko yhdeksänvuotisen
peruskoulun ajan.”
Yhdyn tähän
mielipiteeseen edelleen. Käpylän peruskoulun laadukas opetustarjonta ja
joustavat järjestelyt niin rinnakkaisluokkien opetuksessa kuin eri ikäluokkien
integroidussa opetuksessa on rikkaus alueemme lapsille. Kolme - neljä
rinnakkaisluokkaa mahdollistaa opettajien välisen yhteistyön, erikoistumisen ja
useamman opettajan yhteisopetuksen, samanaikaisopetuksen. Ja jokaiselle
oppilaalle on mahdollista löytää oma ryhmä ja omia kavereita, ja samalla on
paljon samanikäisiä kavereita.
Väärä säästösuunta
Perusopetukseen kohdistuvat säästöt ovat lyhytjänteisiä
yhteiskunnassa, jossa tasavertainen koulutus on kansakunnan voimavaran
kulmakiviä ja syrjäytyviä nuoria lasketaan rahallisena menetyksenä. En
kuitenkaan näe lähettyvillä mitään taikatemppua, jolla tästä säästötavoitteesta
ehditään venkuroida ulos ennen koulusäästöjen kohdevuotta 2015.
Opetusvirastohan on jo vuosia ilmoittanut, että
alueellamme on liikaa kouluja. Nyt pöydällä näkyy ukaasi: Jos kouluja ei
vähennetä, säästöt lähtevät opetuksesta. Eli suoraan siitä, mitä lapset saavat.
Tai sitten eivät saa. En käsitä, mistä opetuksesta voidaan enää säästää. Sehän
kasvavalle ihmiselle on olennaisinta – laadukas, monipuolinen, tasavertainen ja
toimiva opetus, josta käteen jää jotain muutakin kuin koulu nastana
hengailupaikkana.
Lopuksi: Tämä kirjoitus on henkilökohtaisesti
laatimani eikä ole lausunto koulumme johtokunnalta tai vanhempainyhdistykseltä.
Aino Halonen
Käpylän peruskoulun ysiluokkalaisen vanhempi ja johtokunnan
jäsen
Loppuun listoja:
Ensi syksynä Untamon 11 luokassa opiskelee luokat:
1A-D (4 ryhmää)
2A-C (3 ryhmää)
1-2E (1 ryhmä)
3A-C (3 ryhmää)
eha EE-2
Väinölässä on tilat luokille:
4A-C (3 luokkaa)
5A-D (4 ryhmää)
alakoulun teknisen työn tila
Koko englanninkielen opetus järjestyy Väinölässä eli 4
luokkatilaa
Yhteensä siis 11 perusluokkatilaa tarvitaan plus
tekninen työ
Hykkylässä:
Musiikkiluokka ja kuvataideluokka, hyvin täysiä
2 fysiikka-kemian luokkaa (ei voi käyttää muuhun
opetukseen)
2 kotitalousluokkaa (ei voi käyttää muuhun opetukseen)
Erityisluokkatiloja on 5 - niihin mahtuu korkeintaan
10 oppilaan ryhmät
Luokkatiloja on Mäkelänkadun päädyssä 3:
matematiikan luokkatila (käyttöaste n. 25 h / viikko) ja kaksi luokkatilaa,
joissa ensi vuonna opiskelevat 6 luokat (isoja luokkatiloja isoille luokille).
Kerroksessa 1 on kolme perusluokkatilaa: 3 – 4 E
(espanjalukijaluokat), ruotsin luokka 25 h / viikko sekä espanja-suomi
äidinkielenä luokka (n. 32 h / viikko).
Kerroksessa 2 on 2 luokkaa: espanjankielisen opetuksen
kotiluokka luokille 1 – 9, käyttöaste 28 h / viikko sekä uskonto / terveystieto
/ harvinaiset uskonnot – luokkatila. Kerros 2 on hallintokerros.
Kerroksessa 3 on 2 biologian, maantiedon,
terveystiedon luokkaa / käyttöaste n. 25 h per viikko molemmissa.
Lisäksi 2 historian, yhteiskuntaopin,
elämänkatsomustiedon ja opinto-ohjauksen luokkatilaa: molempien käyttöaste n.
25 h per viikko.
Kaksi atk-luokkaa, jotka hätätilassa voisi vaihtaa
ryhmäluokkatiloiksi, mutta silloin it-opetus koulumme käyttämässä laajuudessa
ei onnistu. Eikä näihin mahtuisi kuin 2 ryhmää Väinölästä.
Kerroksessa 4 on lisäksi toinen matematiikan
luokkatila, jonka käyttöaste on suurempi kuin päätyluokan, lähes 30h/vko.
Jäljelle jää 2 kpl suomi äidinkielenä ja toisena
kielenä –luokkatilaa, joiden käyttöasteet ovat keskimäärin 20 h/vko.
Koulujen rahoituksesta
Kaikilla Helsingin kouluilla on perusrahoitus, jonka
lisäksi maksetaan oppilasmäärään perustuvaa lisärahaa. Suoran rahan sijaan
puhutaan opetustunneista ja oppilasmääristä, eli tietty määrä oppilaita
merkitsee tietyn määrän opetustunteja, jotka joko riittävät tai eivät riitä
opettajan palkkaamiseen / elämiseen palkallaan.
Kaikissa kouluissa perustunteja on 90 + 25 kpl jotka
mahdollistavat pienen koulun toiminnan - vaikka vain 10 oppilaalle. Sama ns. ”peruspotti”
on käpyläläistenkin käytössä, mutta opetus meillä (730 oppilasta) järjestyy suhteessa
pienemmillä kustannuksilla. Ja se on vieläpä erittäin laadukasta opetusta millä
hyvänsä mittarilla mitattuna.
